Aina vaan sitä laihdutusta…
”Huomenna se alkaa.” ”Mikä?” ”No laihduttaminen!”
Tiiätkö sen katseen, kun sun mies kattoo sua silleen, että et sä kumminkaan pysty siihen. No, mä tiiän. Janne ei ikinä sanoisi sitä mulle, mutta se ei vaan ota enään kuuleviin korviinsa. Joo olen tainnut muutaman kerran sitä yrittää, puhutaan kymmenistä. Ja ei, en ole vielä pystynyt siihen.
Synnytyksestä on 7 kuukautta nyt, kyllähän moni on jo normaali mitoissa. Miksi mä en oo? Koska no, se on simppeliä; rakastan ruokaa ja oon aikaansaamaton enkä saa itseäni niskasta kiinni.Siihen on turha mitään selitellä kun ”ei kerkeä pienen lapsen kanssa liikkumaan, eikä noudattamaan terveellistä ruokavaliota” Paskapuhetta. Aamuisin vaan vaunujen kanssa lenkille, syöt säännöllisesti, vähärasvaista ja vaikka vähä hiilihydraattista ruokaa. Mikä siinä on niin vaikeeta?
Mun päivät menee lapsenhoidon ohella näin: Herään n.klo 11, keitän aamukahvit ja jään tuijottamaan telkkaria. n.klo 12.30 vatsa kurnii, jotain nopeaa uuniin,tyyliin pakastepatonki. Syön sen kokonaan. Tunnin päästä jotain tekis mieli, otetaan hapankorppu. Ykshän ei tietenkään riitä niin loppujenlopuksi niitä menee 10. n klo 15 ”eiku niin mä olin laihiksella jos mä nyt paistan 100g kanaa ja 400g kasviksia”, kurkunpalat oli pahanmakuisia joten ne jäi lautaselle. klo 5 Mies tulee kotiin, teen meille ruoan tyyliin makaronilaatikon. 7 aikaan ajattelen että jes kohta alkaa salkkarit, jotain hyvää pitää saada. Menen kauppaan ja aion ostaa vain yhden suklaapatukan, en muuta! Katson nettipankista saldoa; 3,14e mitä kaikkea saan sillä? No sipsipussin ja kolme suklaapatukkaa. Tyytyväisenä vedän kaikki salkkareita katsellen. Kävelen peilin ohi ja huomaan kaiken tulleen jo tohon reisiin. Huomenna se alkaa, huomenna lupaan syyä terveellisesti ja meen aamulenkille. Piste.
Kuulostaako tutulta?
Mä aion nyt oikeasti yrittää syyä terveellisesti, sillä saan jo vähän painoa pois. Mä painan nyt n 68 kiloa ja oon 160 cm pitkä. Jotkut varmaan ajattelee et eihän se oo vielä ees paha. Mut faktahan on se, että vaikka kuka sanois mitä, itse vaan ei ole koskaan tyytyväinen.Ja suurin osa haaveilee hoikasta vartalosta.
